Vuoden sana

Uuden vuoden aluksi otan aina aikaa tulevan suunnittelemiselle. Olen visuaalinen ihminen. Se on joskus mennyt sillä tavalla överiksi, että kouluaikana pystyin koetilanteessa palauttamaan tasan tarkkaan mieleen millainen kuva sillä aukeamalla on, jossa kysytty asia on selitetty. Valitettavasti itse sisällöstä en välttämättä muistanutkaan sitten mitään. Uskoisin, että tästä johtuen suunnittelen usein erilaisia projekteja ns. unelmakarttatekniikalla, joka auttaa konkretisoimaan haaveita tai suunnitelmia sanoin ja kuvin. Olen kokeillut tähän monenlaisia ohjelmia, mutta Milanote toimii minulle parhaiten. Milanotessa on valtava määrä insipiraatiokuvia, joita voi hakea erilaisin hakusanoin. Lisäksi se keskustelee Pinterestin kanssa, eli voit pinnata Pinterestistä vaikka ihanan työtuolin kuvan suoraan unelmakarttaasi. Kartoissa on myös se kiva puoli, että ne ovat kaikki tallessa samassa paikassa, joten niihin on helppo palata. Laskeva neitsyt minussa on päässyt tässä valloilleen, laitan kuluneen vuoden kartat aina vuosikansioon joulukuun lopussa. Juuri viime viikolla palasimme asiakkaan kanssa hänen puoli vuotta aiemmin tekemäänsä työelämän unelmakarttaan. Ohjaustilanteessa on kätevää, jos se löytyy asiakkaan puhelimesta sen sijaan, että pyydät häntä raahaamaan rullalle säilötyn askarteluteoksen vastaanotolle. Matkalla luoksesi vähän kuivalla liimalla kiinnitetyt tarkkaan valikoidut leikkeleet lentelevät tuulessa kohti vapautta. Digiversio mahdollistaa myös vanhojen kuvien käyttämisen uudelleen, monet unelmat ja tavoitteet pysyvät kuitenkin ihmiselämässä samoina.

Tärkeä askel uuden vuoden suunnittelussa on aina kartasta nousevan ”vuoden sanan” löytäminen. Tänä vuonna sanani on itsenäisyys, viime vuonna se oli rauhoittuminen. Tätä pohdimme aina myös asiakkaiden kanssa, on tärkeä antaa kartalle eli tavoitteille ja unelmille jokin kokoava ja konkreettinen nimi.

Unelmakarttaa voi käyttää monin tavoin. Olen tehnyt niitä oman ihmiskäsitykseni konkretisoimiseen, ihmissuhteisiin ja ammatilliseen kehitykseen liittyen. Arkisimmillaan sisustussuunnitteluun. Perheessämme on kuusi poikaa. Nuorin on 11-vuotias ja vanhin 23 muut siitä välistä. Viime syksynä meillä oli yhtäkkiä tilanne, jossa kolme poikaa muutti pois, syyt vaihtelivat. Oli tyttöystävää, inttiä ja opiskeluita. Käytin pari viikkoa asian suremiseen ja sitten inspiroiduin. Tässähän on nyt viimein tilaisuus sisustaa yhdestä makkarista unelmieni työhuone. Aloitin työhuoneen fiilistelyn rakentamalla unelmakarttaa siitä fiiliksestä, mikä huoneessa on ja pikkuhiljaa se konkretisoitui esimerkiksi huonekaluvalinnoiksi. Kokonaissuunnitelmiani hieman himmensi se, että työhuone oli syntymässä tilaan, johon korona-aikana laitoin hetken mielijohteessa kilpikonnatapetit. Mutta ajattelin, että ne säilyvät sitten humoristisena ajankuvana sosiaalisen eristäytymisen keväästä 2020. Sain kuin sainkin työhuoneeni säädettävine sähköpöytineen valmiiksi ja ehdin nautiskella siitä kaksi kuukautta. Tasan. Sen jälkeen kaksi pojista olivatkin jo palaamassa kotiin ja huone tarvittiin taas majoituskäyttöön. Mutta sen pienen hetken kun minulla oli oma työhuone tunsin valtavaa onnellisuutta siitä, miten olin suunnitellut ja toteuttanut haaveilemani konseptin tällä unelmakarttatekniikalla. Kun vertasin karttaa ja lopputulosta, tärkeimmät elementit todella löytyivät molemmista.

Jos nyt ajattelet omia tavoitteitasi tälle vuodelle, mikä sana voisi kuvata niitä kokonaisuutena? Menestys, hidastaminen, rentoutuminen – voit valita mitä tahansa. Mutta paina sana mieleesi ja palaa sen äärelle aika ajoin. Teetkö arjessasi sellaisia valintoja, että ne johtavat kohti sitä?